Vanille on markkinoiden satoisin ja aikaisin mallasohralajike. Se hyväksyttiin tammikuun lopulla 2021 viralliseksi mallasohraksi ja on vahvan kortensa ja erittäin hyvän taudinkestävyytensä ansiosta viljelyvarma valinta. Vanillella on hyvä jyväkoko, laadukas sato ja se menestyy hyvin myös happamilla mailla.
Yli-Mäkelän tilalla viljeltiin Vanillea ensimmäistä kertaa viime kesänä, mutta lajike voitti isännän luottamuksen kertaheitolla.
Komea jyvä houkutteli kokeilemaan
Yli-Mäkelän tilalla Lahden kupeessa on viljelty mallasohraa jo monen sukupolven ajan. Tilan nykyinen isäntä Heikki Mäkelä on ehtinyt uransa aikana viljellä lukuisia eri mallasohralajikkeita ja on tuottanut satoa myös koemallastukseen monista vasta mallasohrahyväksyntää hakevista lajikkeista.
– Vielä viime kesänä RGT Planet oli meillä päämallasohralajikkeena, mutta tänä vuonna Vanillea kylvetään niin paljon kuin pystytään. Tavoitteena on 100-200 hehtaaria, tilan isäntä Heikki Mäkelä kertoo.
Vanille tuli viljelyyn tilalle ensimmäistä kertaa viime keväänä. Mäkelä kiinnostui lajikkeesta nähtyään koemallastukseen matkalla olevaa satoa.
– Vanillen jyvä näytti mukavan pullealta, mikä viittaa hyvään seulonta-asteeseen. Myös lajikkeen koetulokset virallisissa lajikekokeissa vaikuttivat lupaavilta.
Lajike vakuuttikin kokeneen mallasohraviljelijän heti ensimmäisenä kasvukautena, vaikka kesän olosuhteet eivät olleet kaikkein suotuisimmat.
– Satoisuuden lisäksi Vanillen korrenkestävyys ja nykyisiä valtalajikkeita lyhyempi kasvuaika ovat mielestäni sen parhaimpia ominaisuuksia. Se vaikuttaisi myös hyötyvän voimaperäisestä viljelystä jonkin verran enemmän kuin esimerkiksi RGT Planet.
Kasvukauden mukaiset viljelytoimenpiteet
Mäkelä kylvi Vanille-ohran toukokuun alkupuolella keväällä lautasmuokattuun hiesumaahan. Kylvölannoituksena annettiin typpeä 101 kiloa hehtaarille.
– Nykyiset mallasohralajikkeet tarvitsevat runsaasti typpeä, mutta tykkään aloittaa lannoituksen varovasti. Lisätyppeä annetaan yleensä korrenkasvun alussa, sillä liian myöhäinen typpilannoitus voi nostaa valkuaisen turhan korkealle, Mäkelä kertoo.
Sääolosuhteet muuttivat kuitenkin lannoitussuunnitelmia. Ennen kuin oraat ehtivät tulla pinnalle, lumisade kuoretti pellon pahasti ja pinta jouduttiin rikkomaan rikkaäkeellä.
– Normaalisti olisin ajanut lisätyppeä Yara N-Sensorilla, mutta kuorettumisen vuoksi oraat näyttivät siltä, ettei panostus tällä kertaa kannattaisi.
Vajaa kuukausi kylvön jälkeen kasvusto sai kuitenkin snapsilannoituksena typpeä noin 10 kiloa hehtaarille. Muutamaa päivää myöhemmin rikkakasviruiskutuksen yhteydessä ohralle annettiin lisäksi pieni määrä korrensäädettä ja kasviravinnetta.
– Vanillessa ei ollut havaittavissa mitään tautia, mutta tein tautiruiskutuksen kuitenkin varmuuden vuoksi heinäkuun puolenvälin aikaan. Niin moni mallasohranviljelijä herkästi tekee, kun tavoitteena on laadukas sato.
Tautiruiskutuksen yhteydessä Mäkelä antoi kasvustolle vielä toisen kerran pienen määrän kasviravinnetta.
Hyvä sato koettelemuksista huolimatta
Kasvukauden vastoinkäymiset eivät valitettavasti päättyneet keväiseen lumisateeseen. Koko kesäkuu oli Lahden seuduilla armottoman kuiva ja loppukuusta iskeneet helteet kurittivat kasvustoja todenteolla.
– Ohrakasvusto näytti siltä, ettei sitä ehkä puida ollenkaan. Oikeastaan kaikki sivuversot olivat kuihtuneet kuivuudesta ja kuumuudesta.
Heinäkuussa keli kääntyi päälaelleen. Sateet jatkuivat melkein koko kuukauden ja ohrakasvustoon alkoi ilmestyä uudelleen runsaasti sivuversoja.
– Pääverso alkoi valmistua jo elokuun lopulla, mutta sivuversojen valmistumista odoteltiin vielä useampi viikko. Kasvusto puitiin viimein vasta syyskuun lopulla.
Todella haasteellisesta kasvukaudesta huolimatta, Vanillen sato yllätti kuitenkin iloisesti. Puntarin kautta käytetty sato oli Yli-Mäkelän tilalla 5 114 kiloa hehtaarilta, tuhannen jyvän paino 49,1 grammaa ja valkuaispitoisuus 10,5 prosenttia.
– Olosuhteisiin nähden olen satoon erittäin tyytyväinen. Vanille kesti poikkeukselliset olosuhteet yllättävän hyvin, mutta toivottavasti tuleva kasvukausi olisi suotuisampi.
Tutustu tarkemmin Vanillen lajikeominaisuuksiin
Vanille Yli-Mäkelän tilalla 2020
- 10.5. Kylvö
- lautasmuokattu sänkimaa
- kylvölannoituksena typpeä 101 kg/ha
- 8.6. Snapsilannoituksena typpeä 10 kg/ha
- 12.6. Rikkakasvitorjunta: Biathlon 4D + 0,15 l Moddus + Neko-kasviravinne + Mantrac
- 12.7. Tautitorjunta: Elatus 0,5 l + Neko-kasviravinne
- 30.9. Sadonkorjuu
- Keskisato: 5 114 kg/ha (9 ha)
- Tuhannen jyvän paino: 49,1 grammaa
- Hehtolitrapaino: 66 kg
- Seulonta-aste: 96,7 %
- Valkuaispitoisuus: 10,5 %
