Herneen, erityisesti rehuherneen, viljely on lisääntynyt viime vuosina. Syitä tähän ovat teollisuuden lisääntynyt käyttö sen pyrkiessä lisäämään kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöastetta sekä herneen edulliset ominaisuudet tilan viljelykierrossa. Herne on biologisen typensidonnan ansiosta typpiomavarainen, mikä pienentää lannoituskustannusta sekä tekee herneestä oivan esikasvin typpeä tarvitseville viljoille. Herneen viljelyssä tulee kuitenkin ottaa huomioon viljelykiertoon liittyvät rajoitteet: herneen kasvitaudit sekä herneen siementä vioittava hernekääriäinen lisääntyvät liian yksipuolisessa viljelyssä. Ruokaherne on hyvä valkuaisen ja energian lähde myös ihmisravinnossa. Ruokaherneen käyttömäärä Suomessa on pysynyt vuosittain melko vakaana.