”Vanille on sekä markkinoiden aikaisin että satoisin mallasohra. Yleensä nämä kaksi ominaisuutta eivät kulje käsi kädessä”, kertoo Mikko Koski S.G Niemiseltä. Peltosiemen haastatteli Mikko Koskea vuonna 2021.
Virallisissa lajikekokeissa (2016-2023) Vanillen kasvuaika on ollut 93,5 päivää eli se on reilun päivän RGT Planetia aikaisempi, mutta samalla 4 %-yksikköä satoisampi.
Koski suositteleekin laittamaan rohkeasti typpeä jopa 110-120 kiloa hehtaarille. Lannoituksessa on kuitenkin muistettava huomioida esikasvin mahdollinen typpivaikutus.
Laadukas ja terve lajike
Vanillen vahvuudet eivät rajoitu ainoastaan satoisuuteen, vaan se on myös laadultaan ja viljelyominaisuuksiltaan ensiluokkainen.
Virallisissa lajikekokeissa Vanillen täysjyväpitoisuus on ollut huikeat 93 prosenttia ja tuhannen jyvän paino 52,1 grammaa. Suuren jyväkoon ansiosta sen seulonta-aste onkin varsin hyvä.
”Vanille on lisäksi erittäin taudinkestävä ja terve lajike. Takana on erilaisia kasvukausia, mutta joka kerta se on tuottanut hyvän sadon”, kertoo Koski.
Lajiketta suositellaan eteläisimmille viljelyalueille ja parhaiten se menestyy savimailla ja karkeilla kivennäismailla. Vanille on kuitenkin hyvin viihtyvä lajike eikä sitä hidasta edes hapan maa.
”Viralliset lajikekokeet ovat osoittaneet, että Vanille pärjää vaihtelevissa kasvuolosuhteissa ja happamilla mailla. Se on hyvä vaihtoehto mallasohran tuotantoon myös Pohjanmaalle”.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, Vanillen vahvuutena Koski nostaa esille korrenlujuuden. Virallisissa lajikekokeissa lajikkeen lakoisuus on ollut vain 6 prosenttia.
”Rutiininomaisen korrensääteen voi jopa jättää kokonaan pois, tai käyttää vain hyvin pieniä määriä”.
Koko ketju mallasohralajikkeen takana
Vanillen on jalostanut saksalainen Saatzucht Josef Breun GmbH, jonka käsialaa ovat myös legendaariset mallasohrat Barke ja Scarlett.
”Vanille menestyy suomalaisissa viljelyolosuhteissa erinomaisesti, vaikka se onkin jalostettu muualla. Ennen kuin yksikään lajike saadaan Suomessa viljelyyn, sen sadon laatua ja viljelyominaisuuksia tutkitaan tarkkaan useana kasvukautena”, selittää Koski.
Tie viralliseksi mallasohraksi on sen sijaan vieläkin pidempi ja vaativampi. Lajikkeen on pystyttävä tuottamaan lisäarvoa sekä viljelijälle että mallastamolle ja panimoille verrattuna nykyisiin mallasohralajikkeisiin.
”Ehdokkaille tehdään useita erilaisia koemallastuksia ja toimivuutta testataan myös panimoissa. Tulosten perusteella Ohrakomitea päättää hyväksytäänkö lajike mallasohraksi. Koko prosessi voi kestää jopa 5-8 vuotta.”
Ohrakomiteassa ovat edustettuina kolme suurinta panimoa, Olvi, Sinebrychoff ja Hartwall, mallastamo Viking Malt sekä viljelijöiden ja tutkijoiden edustajat. Voidaan siis sanoa, että uuden mallasohran takana seisoo aina koko ketju.
”Vaikka Vanille on mallasohra, löytyy sille kysyntää hyvän laatunsa ansiosta myös rehu- ja tärkkelysohrana.”, toteaa Koski.
Vanille pähkinänkuoressa
- Tiedot: Viralliset lajikekokeet 2016-2023
- Kasvuaika 93,5 päivää
- Keskisato 6426 kg/ha
- Korren pituus 68,4 cm
- Lakoprosentti 6,0 %
- Isot, tasakokoiset jyvät
- Tuhannen jyvän paino 52,1 g
- Hehtolitrapaino 66,8 kg
- Valkuainen keskimäärin 11,7 %
- Täysjyvä 92,8 %
- Erittäin taudinkestävä.
- Hyvä härmän, rengas- ja verkkolaikun sekä tyvi- ja lehtilaikun kestävyys
- Suositellaan I- ja II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille.
- Menestyy erittäin hyvin savi- ja karkeilla kivennäismailla.
- Kasvaa hyvin myös happamassa maaperässä.
