Arto Markkola viljeli Winx-kevätvehnää Kärkölässä kasvukaudella 2025. Winx-kylvettiin äitienpäivänä 11. toukokuuta yhteensä 18 hehtaarin alalle. Markkola viljelee korkean satopotentiaalin lajikkeita, kuten melko myöhäisiä vehniä sekä mallasohraa.
“Winx valikoitui kevätvehnälajikkeeksi sillä perusteella, että se on virallisten kokeiden tulosten valossa laadukas ja hyvin satoisa, mutta ei aivan lajikevalikoiman myöhäisimpiä vehniä. Kasvuajalla on merkitystä, jos haluaa puida ennen syyssateita. Lohkoilla, joissa Winx kasvoi, maalaji on hieta- ja hiesusaven sekoitus eli maa on hikevää. Tämän takia lajikkeeksi en voinut valita esimerkiksi Emblaa, joka on satotasonsa puolesta kiinnostava vehnä”, kuvailee Markkola.
Starttifosfori tukee alkukehitystä
Winx-lohkoilla esikasvina oli rypsi. Lohkot kultivoitiin syksyllä ja joustopiikkiäestettiin keväällä. Lannoitteena oli Yaran Y1. Starttifosforia Markkola käyttää säännönmukaisesti takaamaan viljojen alkukehitystä, mikä osaltaan on avain korkeisiin satotasoihin.
“Tänä keväänä toisella Winx-lohkolla kylvettäessä fosforissa oli jonkin verran paakkuja, mitä en huomannut heti. Alkukasvukaudella vehnässä näki mielestäni selvästi, mitkä vantaat olivat olleet tukossa: oraat olivat hieman vaaleampia. Näillä lohkoilla luontainen fosforitaso on tyydyttävä, joten starttifosforin käyttö puoltaa paikkaansa kasvien alkukasvun tukemiseksi”, kertoo Markkola.
Markkola kylvi Winxin äitienpäivänä 11.5.2025.
Markkolan viljelystrategia on ”panostamalla satoa”. Markkola käyttää korkeaa kylvösiemenmäärää sekä vehnällä että ohralla. Winxin kylvötiheys oli 800 kpl/m2. Typpeä vehnä sai ympäristötuen maksimin. Kylvölannoituksen lisäksi Winx sai tähkälle tulon jälkeen rikkisalpietarin muodossa 30 kg typpeä. Lisälannoituksen jälkeen tuli sopivasti pieni sade.
“Olen sillä kannalla, että tiheä kylvö kannattaa. Se luo puskuria kuiville olosuhteille, joita on viime vuosina nähty. Kylvösiemenen lisäkustannus on mielestäni hyvin pieni. Se täytyy muuten sanoa, että en ole pitkään aikaan nähnyt niin hyvännäköistä kylvösiementä vehnällä, kuin mitä tämä erä oli!”, iloitsee Markkola.
Markkola teki Winxille normaalin rikkatorjunnan, jonka yhteydessä tehtiin ensimmäinen korrensäädekäsittely (Moddus Evo). Lippulehtivaiheessa vehnä sai toisen annoksen korrensäädettä (Moddus M + Cerone) sekä hivenlehtilannoite Gramitrelia. Tähkälle tulon jälkeen Markkola ajoi tautiaineen (Priaxor Power Pack).
Seitsemän tonnia ja myllylaatua
Äitienpäivänä kylväessä oli viileää ja viileänä keli pysyi vielä pitkälle kesäkuulle. Markkolan mukaan Kärkölässä loppukasvukausi oli melko kuiva ja suurempia sateita tuli vasta syyskuussa. Annetut tautiaine- ja korrensäädekäsittelyt tepsivät suunnitellusti ja lakoa ei esiintynyt lainkaan päällekkäiskylvöpaikkoja lukuun ottamatta.
“Winx olisi saanut olla vielä viidestä päivästä viikkoon pellossa, jotta panokset olisi saatu täysimääräisesti kasvien käyttöön. Syyskuun kymmenennen päivän tienoille luvattiin kuitenkin runsaampia sateita ja puinneille oli lähdettävä, jotta vehnä varmasti saadaan pois pellosta myllylaatuisena. Puintikosteus oli noin 20 % ja puinti tapahtui 8–9. syyskuuta”, kertoo Markkola.
Keskisato oli hieman yli 7000 kg/ha. Myös laadut ovat sadossa kohdallaan ennakkonäytteiden perusteella. Markkola on tyytyväinen satotasoon, vaikkakin hellejakson osuminen jyvän täyttymisaikaan hieman harmittaa.
“Aivan kirkkaimman terän sadosta hellejakso leikkasi. Winxissä on selvästi potentiaalia. Näytteen analysoija kehui, että Winx on isojyväistä, kuin syysvehnää. Hehtolitrapaino on ennakkonäytteessä 84,7 kg ja valkuainen 13,9 %. Todella hyvä valkuainen siis. Myllylaatuista sato on myös sakoluvun puolesta. Olen erittäin tyytyväinen kokonaisuutena Winxiin”, sanoo Markkola.
Arto Markkolan Winx-kevätvehnä juhannuksen aikaan.
Teksti ja kuvat: Riikka Susi
