Seppo ja Tuula Vätti viljelivät satoisaa Leijona-kevätvehnää Vätin tilalla Säkylässä, Satakunnan eteläosassa kesällä 2022. Vätti oli nähnyt Leijonan kasvussa vuonna 2021 Käytännön Maamiehen Ruutusatokisassa Hauholla, kiinnostui lajikkeesta ja kehui näkemäänsä Peltosiemen-pakkaaja Simo Tukkikoskelle. Tukkikoski kertoi viljelyttävänsä Leijonaa ja etsivänsä korkean siemenluokan lisäystä varten viljasta puhtaita lohkoja, joissa olisi esikasvina esimerkiksi sokerijuurikas. Tarpeiden sopivasti kohdatessa miehet solmivat Leijonasta siementuotantosopimuksen lohkoille, joilla oli kasvanut juurikasta kahtena edellisenä vuonna.
– Siementuotantoa tilallamme ei ole ollut sitten 1980-luvun, mutta koska sain kiinnostavan, satoisan lajikkeen viljelyyn ensimmäisten joukossa, niin diilihän oli mitä houkuttelevin. Muutoin tilamme ohra ja vehnä myydään pääasiassa lähellä sijaitsevalle isolle broilertilalle tuoreena. Lisäksi viljelemme erikoiskasveja, Vätti kertoo.
Erittäin korkean satopotentiaalin lohko
– Tilakoko on 38 hehtaaria, minkä vuoksi kasvivalikoima tulee pitää maltillisena. Vuonna 2023 meillä on viljelyssä viljojen lisäksi ainakin tuorehernettä. Hieman ovat suunnitelmat vielä avoinna muun muassa CAP-uudistuksen takia. Juurikasta viljellään pääasiassa Kotipellolla. Jurtin esikasviarvo yhdistettynä multavaan, kevyeen maalajiin soveltuu tällöin hyvin satoisien isojyväisten vehnien voimaperäiseen viljelyyn, Vätti luonnehtii.
– Isompi Leijona-lohko, reilun yhdeksän hehtaarin Kotipelto pitää edelleen hallussaan ohran satomestaruutta 9499 kg/ha tuloksella, mikä kertonee lohkon satopotentiaalista. Viljelin siinä Vilde-ohraa vuonna 2008 osallistuen Käytännön Maamiehen ohrasatokisaan. Myös tuolloin esikasvina oli juurikas. Sinä kesänä oikeastaan kaikki loksahti kohdalleen ja päästiin mittaamaan ennätyssato, Vätti muistelee.
Vannastyyppi kevyille maille
Leijonaa oli vuonna 2022 Kotipellon lisäksi kasvussa viereisellä vajaan kolmen hehtaarin vuokralohkolla, yhteensä 12 hehtaarilla. Lohkot oli syyskynnetty ja keväällä ne joustopiikkiäestettiin kahteen kertaan ja kylvön jälkeen jyrättiin. Tilan pelloista puolelle sopii maalajin puolesta myös kevätkyntö, mutta juurikaslohkot oli syyskynnetty naatin multaamiseksi. Kylvölannoituksena Leijona sai 500 kg/ha Yara Mila Y20 ja myöhemmin ruiskutusten yhteydessä hivenlannoitteita.
– Kylvölannoittimeni vannastyyppinä on niin sanottu hanhenjalkavannas, joka levittää siemenet vierekkäin ja kasvustosta tulee näin tiheämpi. Kasvukaudella tästä on etua siten, että haihduttavaa paljasta maa-alaa on vähemmän. Erityisesti vähemmän pensovalla vehnällä tämä korostuu. Menetelmä soveltuu tämänkaltaisille kevyille maille ja kevyenkin maan tulee olla hyvin muokattu. Kovemmilla mailla tulee ongelmia, sillä vannas ei tahdo pystyä kovaan saveen. Tämä vannastyyppi ei ole kovin yleinen, mutta saa nähdä yleistyykö tämänkaltainen menetelmä etsittäessä keinoja haihdunnan ehkäisemiseksi, pohtii Vätti.
Vahvaa osaamista ja vähän onneakin
Kun Seppo Vätti ja Simo Tukkikoski tutkailivat Leijona-kasvustoa kesäkuun 20. päivä menneenä kesänä, oras näytti hyvältä ja tasaiselta, vaikkakin viljelijän mielestä hieman harvalta. Korkean siemenluokan kylvösiementä oli ollut keväällä saatavilla vain 3,6 tn ja kyseisellä pinta-alalla se tarkoitti noin 292 kg hehtaarille. Siemeniä riitti tällöin vain vajaa 630 kappaletta neliölle.
– Mutta se tällä kertaa pelasti tilanteen ja satotaso nousi odotettua korkeammaksi. Jos siementä olisi ollut reilusti ja olisin kylvänyt 350 kg, olisi Leijona mennyt todennäköisesti lakoon. Nytkin mentiin aivan siinä rajoilla. Tosin juhannuksen jälkeen tulivat helteet ja ne leikkasivat kovimman kärjen sadosta. Maan kasvukunnosta kertoo se, että lohkon alaosaan kylvetty Iceman-vehnä oli noin 3 % laossa, vaikka on taulukkoarvoltaan erittäin lujakortinen, lako yhden prosentin luokkaa. Icemania kuitenkin kylvin 350 kg eli kasvusto oli tiheämpi. Kasvuajaltaan myöhäisemmästä Icemanista korjasin Leijonaa hieman paremman sadon, kertoo Vätti.
– Myös sillä oli merkitystä Leijonan pystyssä pysymiseen, etten ajanut sille lisälannoitusta lannoitteiden korkeiden hintojen takia. Vehnälle kuitenkin yleensä ajan lisää typpeä ja teen korrensäädekäsittelyn kahteen kertaan. Tänä kesänä Leijona sai yhden korrensääteen ja muutoinkin ruiskutuskertoja oli vain kaksi normaalin kolmen sijaan. Syynä olivat keskikesän hellejakso sekä sato-odotus, joka sitten lopulta ei aivan pitänytkään paikkaansa vaan yllätti positiivisesti, Vätti kertoo.
Seppo Vätillä on vahvaa osaamista kasvinsuojelun saralla, sillä hän on työurallaan työskennellyt muun muassa Viljelijän Avena Bernerillä sekä K-Maataloudessa. Tilalla on ollut mahdollista käyttää ja kokeilla uusimpia kasvinsuojeluaineita sekä hivenlannoitteita. Myös biostimulantit Vätti on käytännön kokemusten perusteella todennut kasvustoa vahvistaviksi.
Ensiluokkaista siementä
Seppo Vätti pui Leijonasta noin seitsemän tonnin keskisadon 21–24. elokuuta. Satotaso oli positiivinen yllätys, sillä Vätti oletti kesän kuuman jakson kurittaneen erityisesti lohkon yläosan kasvustoa enemmän ja vaikuttaneen siten keskisatoon. Esikasvina ollut juurikas takasi sen, ettei Leijona-raakaerässä ollut muiden viljojen siemeniä. Haastatteluhetkellä tammikuun puolivälissä Leijona oli lajittelussa Simo Tukkikosken pakkaamolla Rauman Lapissa. Lajitteluasteeksi muodostui 4 %, mikä kertoo sadon tasalaatuisuudesta. Ennakkoitävyys erällä oli 95 %.
– Raakatavaraa tuli arviolta 80–84 tonnia ja se oli kaunista katseltavaa: tasaista ja isojyväistä. Kun ennakkoitävyyskin oli 95 % niin tästä saa moni viljelijä ensiluokkaista siementä – itsekin! Hankin jälleen Simolta siemenet ja kylvän Leijonaa uudelleen myös tulevalla kaudella, suunnittelee Vätti.
Teksti: Riikka Susi Kuvat: Riikka Susi ja Simo Tukkikoski
