Jos viljelet syysvehnää ja tavoittelet siitä myllylaatua tai syysvehnän viljelytaipaleesi on vasta alussa, kannattaa lukea tuoreimman Käytännön Maamies -lehden (KM 10/2026) artikkeli ”Myllylaatuun kannatti satsata”. Talouskisan tulosten esittelyn lisäksi juttuun on koottu mielenkiintoinen tietopaketti kisasyysvehnien leivontalaadusta teollisuuskäytössä sekä siitä, mitä meidän tulisi tietää syysvehnän kelpoisuudesta myllyille.
BOR Leivo ja KWS Emerick piikkipaikoilla jauhon laatutesteissä
Toni Lindqvistin BOR Leivo sijoittui ykköseksi ja John Jordaksen KWS Emerick kakkoseksi asetettaessa kisavehnät teollisuuskäytön leivontalaadun mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Lindqvistin BOR Leivon gluteeni-indeksi oli 99,0 % asteikolla 0–100 ja taikinan vahvuutta analysoivalla farinografilla mitattu taikinan stabiilisuus oli joukon paras, 19 min 49 s. Aika oli reilusti pidempi kuin referenssinäyte Quarnalla, teollisuuden luottomyllyvehnällä (15 min 32 s). Samoin farinografin laatuarvo (FQN) oli ko. BOR Leivolla korkein (216). FQN ”kuvaa yhtenä lukuna, mihin jauhot kelpaavat”. Teollisuuskäyttöä varten jauhojen laatuarvon tulisi olla yli 100–120.
Jordaksen KWS Emerickissä taikinan stabiilisuus (15 min 48 s) oli samaa luokkaa kevätvehnä Quarnan kanssa sekä lähes 5 min kestävämpi, kuin kolmanneksi parhaalla näytteellä vertailussa. Farinografin laatuarvo (FQN) oli ko. näytteessä 185 ja gluteeni-indeksi 77,1. Myös Juha ja Lauri Rytkösen KWS Emerickissä gluteeni-indeksi oli todella hyvä, 92,7. Rytkösten kisavehnä tuotettiin siemeneksi eikä se saanut erityisiä lannoitustemppuja, joten valkuainen jäi 11,1 %:iin eikä sitä siksi analysoitu farinografilla.
Borealin laboratoriopäällikkö Kirsi Peltoniemi leipoi BOR Leivo -jauhoista pullia marraskuun alussa.
KWS Emerick talouskisan paras tavanomainen
John Jordas sijoittui KM Satokisassa neljänneksi 10 670 kg:lla (14 % peruskosteus) ja näytti, miten hurja satopotentiaali KWS Emerickillä on siitäkin huolimatta, että kisalohkolla oli syysvehnä esikasvina. Satokisaajien whatsapp-ryhmässä spekuloitiin kesän ajan sitä, kuinka paljon esikasvi vaikuttaa ja todettiin, että Jordaksen tapauksessa aivan terävin kärki sadossa jäi esikasvin takia saavuttamatta.
Kasvusto selvisi hyvin talvesta ja näytti hyvältä koko kasvukauden, sillä Artjärvellä satoi sekä keväällä että kesällä. KM:n analyysin mukaan Jordaksen KWS Emerickin tähkät olivat kisan pisimmät ja niissä oli eniten jyviä. Kisan voittaneen toisen lajikkeen satotasoa taas olivat takaamassa mm. sivuversojen jyväpotentiaali.
Kisan talousosion voiton veivät luomusyysvehnät ja Jordaksen KWS Emerick sijoittui kolmanneksi ollen paras tavanomaisesti viljelty kisavehnä. Sillä oli myös kisan korkein valkuainen, 13,8 %. AgriSimolan tilanhoitaja Jordas kertoi tavoitelleensa ennen kaikkea suurta satoa syysvehnällään, mutta KWS Emerickin kauppalaatu oli myös huippuluokkaa ja perushinnaksi muodostui 240 € /tn. Hinnoittelussa on huomioitu sadon valkuainen, hlp ja sakoluku.
John Jordas puintivalmiin KWS Emerickin äärellä. Kuva: Annaleena Ylhäinen.
Ibarra näytti satopotentiaalinsa
Syysviljan viljelijänä ja myös satokisaajana mainetta niittänyt Kimmo Polo sijoittui satokisan viidenneksi Ibarra-lajikkeella ja 9 697 kg sadolla. Polo oli yksi kisan ennakkosuosikeista, vaikka kevät oli Loimaan Alastarolla kuiva. Ibarra on pitkä lajike, mikä ehkä auttoi kevään kuivuudessa. Kasvusto lakoontui 71 mm sateessa 18.7. ja lakoonnutti kasvuston. Ibarra puitiin 9. elokuuta.
BOR Leivolla mahdollisuudet tulla ”syysvehnien Quarnaksi”
Lindqvistin BOR Leivon jauhon laatu oli Boreal Kasvinjalostuksella tehtyjen gluteenimääritysten ja farinografianalyysien perusteella kisavehnien paras. Lindqvist viljeli BOR Leivon Helsingin Myllylle, joka otti erästä rekkakuormallisen myös koeleivontaan.
”Jauhoimme Järvenpään myllyllämme koe-erän korkeaproteiinista BOR Leivoa. Siitä saatiin erittäin laadukasta vehnäjauhoa, joka toimi hyvin leivonnassa. Sitko muodostui hyvin ja pysyi vahvana”, kertoo Helsingin Myllyn tehdaspäällikkö ja ylimylläri Martti Loikkanen.
Viljan ostopäällikkö Pekka Kultti kertoo, että Helsingin Mylly on kiinnostunut ostamaan myllylaadun täyttävää BOR Leivoa vuoden 2027 sadosta.
Toni Lindqvistin BOR Leivon jauho oli laadultaan Quarnan tasoista. Sato viljeltiin Helsingin Myllylle, joka koeleipoi erästä ranskanleipää. Kuva: Annaleena Yhäinen.
Peltosiemenen varastoissa KWS Emerickiä, BOR Leivoa ja Ibarraa kylvöille 2027
KM:n sato- ja talouskisa-artikkelit (9/2026 ja 10/2026) ovat tuhtia asiaa syysvehnän viljelystä, mitkä kannattaa lukea huolella. Mikäli myllylaatuisen syysvehnän viljely ja kenties lajikkeen vaihto kiinnostaa vuodelle 2027, voit jo nyt olla yhteydessä pakkaamoihimme ja kuulla myös heidän kokemuksiaan KWS Emerickistä, Ibarrasta ja BOR Leivosta.
Satokisassa mukana olleet Juha ja Lauri Rytkönen viljelivät KWS Emerickiä toista vuotta siemeneksi ja kokemukset ovat olleet hyviä. BOR Leivoa oli kasvussa usealla pakkaamolla 2025–2026 ja korkein valkuainen oli 13,6 %. Ibarra on tuottanut korkeita satotasoja kautta Etelä-Suomen.
Juha Rytkönen ja poikansa Lauri osallistuivat satokisaan sukupolvenvaihdosvuonna. Juha Rytkönen kuvattu kisalohkolla Rytkölän Peltopäivän iltana 23.7.2026. Kuva: Annaleena Yhäinen.
