Luukku 9: Bostrand Ab, Uusikaarlepyy, Pohjanmaa
Uusikaarlepyyssä Pohjanlahden ja tarkemmin ottaen Bonäsinlahden rannalla sijaitsee Bonäsin tila. Bonäsissä toimii siemenpakkaamo Bostrand Ab yrittäjinään Torolf ja Paula Bonäs. Siemenpakkaamon toiminnassa aktiivisesti mukana on myös tyttären puoliso Joachim Hofman.
Bostrand Ab on täyden palvelun siementalo – asiakas saa Torolfilta tarjouksen ja viljelyohjeet niin ruotsin kuin suomenkin kielellä. Torolfin ja nuoremman polven maatalousyhtymä tuottaa useiden eri kasvien siemenraakaeriä pakkaamolle. Ringissä on myös sopimustuottajia.
Torolf Bonäs aloitti siemenviljelyn vuonna 1988, mutta sokerijuurikas oli tilan pääviljelykasvi läpi 1990-luvun. Vuonna 2002 juurikkaanviljely loppui ja Torolf investoi siemenpakkaamon laitteisiin ja varastotiloihin. Pakkaamolupa Bonäsiin saatiin vuonna 2004 ja osakeyhtiö Bostrand Ab perustettiin 2008. Peltosiemeneen Bostrand Ab liittyi XXX. Lähes 30 vuoden ajan vuoteen 2017 Torolf Bonäsillä oli kunnossapitoalan yritys. Nuoruudessaan Torolf oli päivätöissä rehutehtaalla.
Maatalous- ja viljanviljelyosaamista Bonäsissa on hankittu jo Torolfin isoisän ajoista, 1900-luvun alusta alkaen. Isoisä Johannes Bonäs lähti vuonna 1899 Pohjois-Amerikkaan. Tehtyään töitä mm. metsähakkuilla palasi Johannes takaisin kotimaahan ja meni maatalouskouluun 28-vuotiaana. Koulutuksen arvostuksen siemen oli kenties kylvetty jo pikkupoikana, sillä Bonäsin tilan maille rakennettiin 1850-luvun puolivälissä koulu, ”småbarnsskola”. Kyseinen koulurakennus on sittemmin siirretty Munsalaan Suomen ruotsinkielisen koulumuseon pihapiiriin.
Musiikkia Torolf kuvailee suorastaan intohimokseen. Torolf laulaa Uusikaarlepyyn mieskuorossa ja myös puoliso Paula harrastaa kuorolaulua. Torolf on soittanut myös kitaraa ja bassoa tanssiorkestereissa.
Torolf Bonäs, Bostrand Ab
Luukku 10: Korpi-Tassin pakkaamo, Kurikka, Etelä-Pohjanmaa
Kurikan Miedossa, Etelä-Pohjanmaan sydämessä siemeniä pakkaa ja myy Jussi Korpi-Tassi. Jussi on siemenpakkaaja toisessa polvessa. Isä Martti Korpi-Tassi aloitti siementen kunnostuksen vuonna 1996 ja oli yksi Peltosiemenen perustajajäsenistä. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2005.
Korpi-Tassin kaksiosainen nimi antaa viitteitä siitä, että aikanaan on ollut Tassin kantatila. Tila on 1800- ja 1900-luvun taitteessa jaettu Rinta-Tassiksi ja Korpi-Tassiksi. Karttaa tarkastellessa huomaa, mistä etuliite juontuu: Korpi-Tassi sijaitsee Kurikan ja Jurvan välisen metsäalueen reunamilla, kun taas Rinta-Tassi Kyrönjoen partaalla, niin sanotusti rintamaalla.
Jussi on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Siemenpakkaamoyrittäjyyden lisäksi Jussilla on laaja kokemus erilaisten tiehankkeiden asiantuntijatehtävissä toimimisesta.
Korpi-Tassin pakkaamo välittää Peltosiemen-ketjun koko lajike- ja nurmiseosvalikoimaa. Oman ja sopimusviljelijöiden tuotannon lajikkeita sadosta 2025 ovat monitahoiset keskimyöhäiset ohrat Huima ja Maria, kaksitahoiset aikaisemman pään KWS Thalis sekä Vanille-mallasohra, Winx-kevätvehnä, Vahva-kaura sekä Igloo-syysvehnä.
Työn vastapainoksi Jussi harrastaa metsästystä, raskaamman musiikin konsertteja sekä matkustelua. Metsällä mukana ovat sileäkarvainen mäyräkoira Laku ja norjanharmaahirvikoira Pörri. Jussin perheeseen kuuluvat vaimo Tanja sekä neljä lasta.
Jussi Korpi-Tassi
Luukku 11: Halkoniemen tila, Iisalmi, Pohjois-Savo & Aarne Anttila, Rauma, Satakunta
Halkoniemen tila sijaitsee Haapajärven rannalla Iisalmen Huotarissa yrittäjinään Antero Kiiskinen ja Tarja Martikainen. Perheeseen kuuluvat tytär ja poika. Antero aloitti siementen kunnostus- ja pakkaustoiminnan Peltosiemen ry:n perustamisen kanssa samoihin aikoihin. Tilalla oli lypsykarjaa vuoteen 1993 asti. Suvun hallinnassa tila on ollut 1890-luvulta lähtien.
Halkoniemen tila toimii karjatilavaltaisella alueella Pohjois-Savossa ja palvelee asiakkaitaan tarjoamalla muun muassa laadukkaita räätälöityjä nurmiseoksia. Lähellä on muita Peltosiemen-pakkaamoita, joiden kanssa Halkoniemen tila tekee tiivistä yhteistyötä. Omalla tilalla viljellään timotein sekä kevätviljojen siementä.
Antero Kiiskisellä on myös verkkokauppa nimeltään Farmikauppa (www.farmikauppa.fi). Farmikaupan valikoimaan kuuluu erilaisia tarvikkeita muun muassa aurinkoenergiaan ja kasvinsuojeluruiskuihin liittyen.
Antero on aktiivisesti mukana reserviläistoiminnassa.
Tarja Martikainen ja Antero Kiiskinen
Aarne Anttila viljelee ja pakkaa siementä Rauman Lapissa Anttilan tilalla. Perheeseen kuuluvat vaimo Eeva sekä tytär ja poika. Tilalla on siementuotantoa ollut jo 1970-luvulta saakka. Pakkaamolupa tilalle myönnettiin 1989 ja Peltosiemenessä Aarne Anttila on ollut vuodesta 2011 lähtien.
Aarne tekee touko- ja syystöitä yhdessä Artturi-pojan kanssa. Artturi on muualla töissä, mutta sovittaa monesti loma-ajat maatalouden sesonkitöiden aikaan. Aarne kunnostaa siemenerät ja kertoo kesän 2025 sadon kunnostusten tulleen valmiiksi joulukuun toiseen viikkoon mennessä. Valikoimassa on Jacky- ja Luukas-kauroja, Maria-ohraa ja Iisakki-vehnää. Kasvussa on BOR Leivo -syysvehnää. Aarne tekee tiivistä yhteistyötä läheisen Simo Tukkikosken pakkaamon kanssa.
Siemenkaupan lisäksi Anttilan tilalla tehdään keväisin klapeja myyntiin. Myös metsä on olennainen osa maatilan kokonaisuutta. Talviaikaan muun muassa tuulenkaatoja siivotaan pois metsistä.
Aarne ja Eeva matkustelevat mielellään kotimaassa. Läheisellä Salamakallion tanssilavalla he käyvät kesäkaudella sekä tansseissa että toimivat vapaaehtoisina järjestyksenvalvojina.
Aarne Anttila Vanille-pellon äärellä
Luukku 12: Pellosniemen pakkaamo, Mikkeli, Etelä-Savo
Pellosniemen pakkaamo toimii Pellosniemen kartanotilalla Mikkelin Porrassalmen historiallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa yrittäjänään Yrjö Ehrnrooth. Pellosniemen kartano on historiallinen asuinkartano eli säteri sekä ratsutila. Pellosniemen kartanon päärakennuksen vanhin osa on rakennettu 1790.
Porrassalmi on Suur-Savon historiallisesti merkittävintä kulttuurimaisemaa ja Porrassalmen maisema on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Porrassalmen ja Annilan välillä kulkee 7 kilometrin pituinen museotie. Museotien varrella aivan Pellosniemen pakkaamolle vievän Pellosniemenkujan sillan lähistöllä on Porrassalmen taistelun muistomerkki. Porrassalmen taistelu oli Suomen ja Venäjän välisen Kustaan sodan taistelu, joka käytiin 13. kesäkuuta 1789.
Pellosniemen pakkaamo on rakenteiltaan maamme vanhimpia – pakkaamo on rakennettu 2000-luvun alussa kahden hirsisen, vuonna 1817 rakennetun riihen väliin. Lähivuosina kummankin riihen jatkoksi rakennettiin varastohallit. Pihan toiselle puolelle säkitetyn siemenen varastointiin tarkoitetun ison hallin rakentaminen oli ajankohtainen vuonna 2009. Hallissa sijaitsevat myös toimistotilat. Tilalla on myös vanhempaa rakennuskantaa.
Kymmenen vuotta sitten tilalle rakennettiin hakelämpökeskus. Samoihin aikoihin lajittelun ja pakkaamon toimintoja järkeistettiin. Energiatehokkuutta parannettiin 2017 rakentamalla kuivaamon hukkalämmön talteenottojärjestelmä. Kuivauksen energiasta 20–25 % saadaan poistoilman talteenotosta. Kiinnostavaa on myös se, että kuivaussesonkina kuivaamo- ja pakkaamorakennuksen tumman katon lämpöenergiaa imetään katon harjalta ja hyödynnetään kuivauksen energiana.
Yrjö Ehrnrooth oli yksi Peltosiemenen perustajajäsenistä. Yrjön nimiin Pellosniemen tila siirtyi vuonna 1990. Isä Tauno aloitti siementuotannon ja pakkaamisen vuonna 1968. Tänä päivänä tilan omilla pelloilla tuotetaan pakkaamolle siemensyys- ja kevätviljaa sekä siemenhernettä. Tänä päivänä tilan pelloilla tuotetaan pakkaamolle monipuolisesti siemensyys- ja kevätviljaa sekä siemenhernettä. Pellosniemen pakkaamo välittää koko Peltosiemenen siemenvalikoimaa.
Tutkimus ja datan hyödyntäminen elintarvikeketjussa ovat lähellä Yrjö Ehrnroothin sydäntä. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa Pellosniemen kartanon pelloille on perustettu vuodesta 2020 lähtien erilaisia koeruutuja syysviljoille ja öljykasveille. Kokeet ovat olleet erilaisia viljelyteknisiä kokeita. Koetoiminta pitää yllä agronomista osaamista.
Yrjö Ehrnrooth, Pellosniemen pakkaamo
