KWS Emerick -syysvehnä vaikuttava näky Raaseporissa kesällä 2025

Thomas Björklöf viljelee Skriksin tilaa Raaseporin Finbyssä, mutta muutama lohko sijaitsee myös Fiskarsissa, aivan ruukkialueen kupeessa. Juuri siellä Björklöf saavutti vuonna 2025 viljelyhistoriansa suurimman keskisadon viljoilla. Ennätys 8900 kg/ha kirjattiin KWS Emerick -syysvehnälle noin 12 hehtaarin lohkolla. Paljon onnea Thomas!

Björklöf on tilan yhdestoista viljelijä ja saman verran on takana vuosia viljelijänä tilalla. Isä Eric on aktiivisesti mukana tilan toiminnassa ja myös kylvi KWS Emerickin syksyllä 2024. Kylvöpäivä oli 27. elokuuta.

NSL:n syysviljakokeista apua lajikevalintaan

KWS Emerick -lajike valikoitui syksyllä 2023 Björklöfille Nylands Svenska Lantbrukssälskapetin (NSL) tuottaman tiedon perusteella. NSL:lla on Siuntiossa syysviljakokeita, joissa KWS Emerick menestynyt hyvin. Talvenkestävyys, muun muassa lumihomeenkesto, on ollut pääosin erittäin hyvä ja sadon laatu myös.

“Lajiketta valitessa nojaan yleensä tutkittuun tulokseen eli siihen, millainen esimerkiksi talven- tai tautienkestävyys on. NSL:n ruutujen tuottaman tiedon valossa eri lajikkeita voi myös vertailla.”, kertoo Björklöf.

Skriksin tilalla viljeltyä on yhteensä 250 hehtaaria ja tilan kasvivalikoimassa vuorottelevat ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, syysruis (hybridi), rehuherne, sokerijuurikas sekä öljykasvit. Talvi 2024-2025 oli ensimmäinen yhteentoista vuoteen, kun tilalla ei ollut syysöljykasvia kylvössä. Maata ei vapautunut ajoissa. Juuri syysrypsi oli KWS Emerickin esikasvina Fiskarsin lohkolla.

Vaikuttava kasvusto

Moni kollega kävi kesän 2025 aikana tutustumassa Björklöfin vaikuttavan näköiseen KWS Emerick -lohkoon. Tähkät olivat todella pitkiä ja kasvusto oli tiheä. Kylvettäessä oman siemenen laadut eivät vielä olleet selvillä. Kylvömäärä oli 300 kg/ha ja tiheys lopulta 690 kpl/m2, sillä erä iti lähes 100 % ja tuhannen siemenen paino oli korkea.

“Kylvötiheys tosiaan oli suuri, mutta siitä ei ollut kasvukauden aikana haittaa, pikemminkin hyötyä. Lämpimänä syksynä vehnä orastui hienosti ja kasvustosta tuli tiheä. Tosin noin hyvällä siemenellä ja vallinneissa hyvissä olosuhteissa kylvö olisi voinut olla kaksi viikkoa myöhemminkin. Talvella lunta ei ollut paljon suojaamassa oraita, mutta toisaalta ei ollut myöskään ankaria pakkasia.”, pohtii Björklöf.

“Kasvustossa näkyy jonkin verran timoteita, sillä lohko on edellisellä viljelijällä ollut pitkään timotein siementuotannossa. Nyt sitkeä timotei toimii niin sanotusti luonnollisena kerääjäkasvina”, hymyilee Björklöf.

Lannoitus osui nappiin

Björklöf kertoo käyttävänsä kasvinsuojeluaineita ”normaalisti” ja hyödyntävänsä maanäytteiden tuottamaa tietoa pää- ja hivenravinteita lannoitettaessa. KWS Emerick sai kylvölannoituksena typpeä sekä starttifosforia määränsäätökartan avulla 0-100 kg/ha. Rikkatorjunta ja hivenlannoitus tehtiin syyskuun alussa.

“Kevät oli aikainen ja kasvusto näytti talven jälkeen lupaavalta. Huhtikuun alussa vehnä sai typpeä 100 kg/ha heti, kun maa kantoi, ja kasvukauden edetessä karttojen avulla ajettiin lisää. Kesällä rikkatorjunta tehtiin pienellä annoksella, sillä rikat oli jo kertaalleen syksyllä torjuttu. Tautiainekäsittely tehtiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa aikaisessa vaiheessa ja kukinnan aikana toinen puolikas.”, luettelee Björklöf.

Satoarviointia laskemalla jyvämääriä tähkissä

Björklöf kertoo arvioineensa satoa laskemalla jyviä tähkissä. Tähkät olivat parhaimmillaan jopa 15 senttisiä, pitkiä ja ilmavia. Satoarvio jyvälaskennan perusteella vaihteli yhdeksän ja 12 tonnin välillä hehtaarilta.

“Jyviä oli tähkissä tosi paljon. KWS Emerickin tähkässä siemerivien välillä on etäisyyttä, mikä todennäköisesti on etu, jos loppukasvukaudella on sateista. Tähkät kuivuvat paremmin ja taudit eivät viihdy niin hyvin.”

Suuri sato myllyyn

Ennakkonäytteen laadut olivat hyvät ja kippiaika myllylle oli jo syyskuun alussa. Sato on myllylaatuista, tarkemmat lukemat ovat: hlp 81,1 kg, valkuainen 12,9 % ja sakoluku 308.

Björklöf teki paljon töitä KWS Emerick -lohkolla syksyn ja kesän mittaan, kuitenkin ”laskin taskussa”. Myös olosuhteet olivat syysvehnälle pääosin suotuisat. Alkukevät oli viileä ja melko kuiva, ei kuitenkaan sateeton. Toukokuussa satoi sopivasti ja kesäkuu oli viileä ja sateinen. Kolmen viikon helle alkoi 12. heinäkuuta. Björklöf pui KWS Emerickin 20. elokuuta puintikosteuden ollessa 15 %.

“Panostin tähän syysvehnään kyllä ihan sataprosenttisesti ja lopputuloksena oli tilan ennätyssato. Jos kolmen viikon hellettä ei olisi tullut, kasvusto olisi jaksanut täyttää pikkujyviä paremmin ja satotaso olisi ollut vieläkin parempi. Ei lainkaan lakoa, hyvä talvehtivuus, hyvä kestävyys tauteja vastaan, kuvauksellisen pitkät tähkät. Siinä lueteltuina KWS Emerickin parhaita ominaisuuksia.”, sanoo Björklöf.